Agatha
Viivastolla-blogista on suomentanut
Knittyssa julkaistun Annis huivin ohjeen. Agatha-hyvä, hempeän sävyinen huivisi oli niin kaunis että tyttäreni tahtoi samanvärisen. Toissakeväänä hamstrasin Tallinnasta vironvilloja jos jonkinlaisissa väreissä joten samaista lankaa löytyi komerojen kätköistä. Jostapa tulikin mieleeni että tarkoituksena on osallistua keväällä Tallinnaan lankamatkalle paikallisen neulekerhon immeisten kanssa : ) Ensi viikolla teemme heijastimia, tänä jouluna on siis heijastavia pikkupaketteja tiedossa...
Loin silmukat huiviin kolme kertaa, siksi että "peukalolanka" oli liian lyhyt. Laitoin silmukoiden laskemista varten hakaneuloja tasavälein jotta tarkistaminen olisi helpompaa. Puikot 6 silmukoiden luomiseen ja nro 5 neulomiseen, pituus 80 cm.
Kuvassa edistystä jo tapahtunut. Minulla on tapana tehdä langankierto niin päin että reiästä ei tule kovin suurta, huomasin tämän Revontulihuiveja tehdessä mutta en enään muistanut koko asiaa ennenkuin olin muutaman kierroksen jo tehnyt enkä sitten alkanut enään tapaani muuttamaan. Seuraavassa huivissa sitten, langankierto helpomman kautta ja pitsimäisempää pintaa!
Kyllä osaa ottaa päähän kun on neulonut pitsineuletta reilut 300 silmukkaa ja sitten huomaa että viimeinen kuvio ei menekään tasan.. kääks! Purkasin piiiitkän pätkän, ei ihan alkuun asti tarvinnut mennä että virhe löytyi, mutta tuli taas mieleen että pitäisköhän minun alkaa käyttämään silmukkamerkkejä?

Kun tämä huivi on valmis, teen toisen samanlaisen itselleni hieman, tuota noin, kypsempään ikään ehtineen naisihmisen väreissä. Mutta eihän se oikeastaan ole ikäkysymys, en vain viihdy noin karkkisissa sävyissä, tykkään enemmän murretuista sävyistä, vihreästä, punaisesta ja ruskeasta. Olisipas ihanaa värjätä lankaa luonnonväreillä, mutta se on sitten kun saan graduni tehtyä, sitten ensi kesänä nautin aurinkoisesta kesästä ja teen värjäyskokeiluja. Mökillä onkin saunaremontti miltei aloitettu, tarvikkeet on hankittu ja vanha iso vesipata tulee sitten ihan vaan langanvärjäyskäyttöön. Muutamia kasveja minulla onkin jo jemmassa kuivattuna. Ai niin, ja kävin tänään Suomalaisen kirjakaupan alessa, tämä pitsihuivit neuloen- kirja oli himpun alle kympin. Kirja on pehmeäkantinen ja siinä on 159 sivua. Luen sen illalla.